torsdag 12 maj 2011

Vesimittari ym kevään kukkijoita

Aamulla kuuden aikaan vesimittari näytti nollaa, siis lisätään viisi astetta niin saadaan viisi astetta veden lämpötilaksi. Eilen aurinko oli varmaan lämmittänyt pintaveden. Tai mittari näyttää ihan päin mäntyä!
Siellä alhaalla laiturin kupeessa se keikkuu kevyissä laineissa.
Yöthän ovat olleet kylmiä.
Kevätesikko aamutuimaan. Niitä ja muita kukkijoita ei yökylmyys ole haitannut.
Kielojen oma rinne. Vasta lehdet näkyvissä.
Omakätisesti keräämistäni siemenistä idättämäni vaahtera on saanut jo näin suuret lehdet. Sillä on kymmenkunta sisarusta läheisyydessä. Niillä on varjoisampi kasvupaikka, joten ne  vasta silmuilevat. Kuvassa myös vihreä malvan lehtirypäs.

4 kommentarer:

  1. Oliko vaahteran idättämisessä jotakin kommervenkkiä, vai alkoiko itää ihan siemenet maahan kylvämällä?

    SvaraRadera
  2. Ei muuta kommervenkkiä kuin että ne täytyi pitää talven yli ruukussa ulkona pakkasessa! Siis aivan kuin luonnossakin. Voihan ne siemenet panna suoraan maahankin, mutta on vaikeampi pitää niitä silmällä ja unohtuu, mihin tuli kylvettyä niitä. Keväällä sitten lumien sulettua alkoivat itää tavalliseen tapaan. Muistaakseni toisenkin talven olivat ruukuissaan maahan kaivettuna ulkona ja sitten istutin taimet kasvupaikoilleen. Varmaan voi istuttaa jo ensimmäisen kesän syksynäkin. Ruukut voi upottaa maahan niin pysyy kosteus niissä. Samoin voi tehdä muidenkin puiden ja pensaiden siemenien kanssa.

    SvaraRadera
  3. Ihana vaahteran alku. Metsävaahteran pienikin alku ,kun sen siirtää pihaan yleensä heti lähtee kasvuun. Siemenistä olen yrittänyt tammia, minä en onnistunut. Oletko sinä kokeillut ja millaisin tuloksin???

    SvaraRadera
  4. Sirkkis!
    Olen kyllä kasvattanut tammiakin. On vain ajateltava, että tekee samoin kuin luonto tekee, siis pidetään terhot kevyesti mullitettuna (kuten luonnossakin) ulkona talven yli (päällä mielellään jotain, esim. risuja estämään lintuja ja oravia), esim. kukkapenkkiin upotetussa ruukussa (että kosteus säilyy), mielellään varjoisassa paikassa, kunnes itävät seuraavana keväänä. Näin minä olen tehnyt ja hyvin ovat itäneet. Jotenkin tämä kommentti on jäänyt vastaamatta aiemmin, johtui varmaan siitä bloggerin häikästä aikaisemmin. Toiv. tästä on apua sinulle! Muuten edelliden vastaus näyttää sisältäneen suurin piirtein saman. Siemenestä kasvattaminen on kärsivällisyyttä ja aikaa vaativaa puuhaa.

    SvaraRadera