söndag 12 september 2010

Sunnuntaisadetta

Aamulla satoi pientä tihkua, mutta lähdin kuitenkin lenkille; mitäpä pieni sade haittaa, kun ilma on lämmin (n. 16 astetta) ja keuhkot ja koko kroppa halajavat raitista ilmaa ja liikuntaa. Siis sadehattu päähän ja sauvat käteen ja niin sitä mentiin. Hiljaista ja harmaata, ei ketään muita liikkeellä. Aivan ylellistä aamukävelyrauhaa. Jonkin matkan päässä kurkilauma töräytti varoituksen huutoja, kun kuulivat askeleeni soratiellä. Käännyin takaisin, en viitsinyt häiritä niitä enkä kastella itseäni enempää.
Palatessa poimin tienvarresta vielä kukkivia apiloita. Näitä en ole muualla nähnyt, voi olla että jossain etelä-Suomessa kasvaa.
Kuvaa keittiössä  ottaessani  havaitsin, että myös st. Paulia on alkanut kukkia.

Sen vieressä oikealla amaryllis on heräämässä kasvukauteensa myös: yksi uusi lehden alku pilkottaa sipulista.
Nyt iltapäivällä on sade tauonnut, mutta edelleen on pilvistä.

2 kommentarer:

  1. Tien pientareella löytyy vielä monta kaunista kukkijaa, kellokukkia, kakkaroita, apiloitakin. Sitkeitä sinnittelijöitä.

    SvaraRadera
  2. On aivan totta, siellä on sitkeitä ja kauniita kukkijoita.

    SvaraRadera