måndag 27 september 2010

Kaste

Eilen kastettiin nuorin lapsen lapsi. Kaunis syyspäivä tarjosi kauniit kehykset koko tapahtumalle. Aioin ottaa kuvia laajemmaltikin, mutta unohduin vain katsomaan itse  juhlan kohdetta, joka rauhallisena uinui  keskellä hälinää.
Joku sisaruksista kävi vähän väliä katsomassa, miten pikkuveli jakseli. Lopulta sitten ísosisko sai herättää vauvan kastetoimitusta varten. Vähän ensin syötiin, sitten päälle puettiin kastemekko. Pappi puhui laajemminkin kasteen merkityksestä lapselle, vanhemmille, kummeille ja kaikille lähipiiriin kuuluville. Puhetta ja kastetoimitusta oli hyvä seurata äidin sylistä.

Sitten isän syliin, sormesta kiinni pitäen tuntui turvalliselta kun keräännyttiin yhteiseen kuvaan.
Kun kaikki oli ohi, vaipat vaihdettu, syöty ja seurusteltu uni maistui taas.

Keskellä hälinää vauvan silmät painuivat kiinni ja hän nukahti. Ilmeistä on, että hän on tottunut ihmisiin ja hälinään ympärillään, hän vain naureskeli ympärillä istuville tai katseli kiinnostuneena. Mutta kun isosisko tuli viereen, niin kasvoille levisi ihana hymy ja koko olemus kertoi, että tässä oli rakas sisko. Sisko, joka itsekin täyttää vasta yhdeksän vuotta ensi kuussa. Sisaruksia pikku Emilillä on neljä, seitsemästä kymmeneen vuoden ikäisiä, yhdet kaksoset.

6 kommentarer:

  1. Onpa soma pieni poika. Varsinkin alimmainen kuva on aivan ihana :)

    SvaraRadera
  2. Millan,
    Mummun mielestäkin hän on oikein soma! Vauvaa katsellessa unohtuu kaikki muu.

    SvaraRadera
  3. Voi miten söpöläinen juhlakalu. Vauvat ovat ihania, niitä vaan näkee niin harvoin..Minulla on lapsenlapsi jo 17 vuotias! Niin ne vuodet kuluu..ristiäiset muistan,- kuin eilen tapahtui!

    SvaraRadera
  4. Sanopa muuta, Anna, vauvat ovat ihania! Sydän heltyy heitä katsellessa. Sitten vuodet kuluvat nopeasti. Vanhin lapsenlapsi on minulla nyt kymmenen vanha. Mutta muistot jäävät näistä perhejuhlista kuten sinullakin. Onhan sitten hauskaa seurata heidän kasvamistaan isommaksi ja esim. 17 vuotiaasta on paljon seuraa myös.

    SvaraRadera