tisdag 7 september 2010

Ihana syyskuu

Olen taas saanut touhuta mielipuuhassani, raivaamassa puskikoita.
On ihana tyyni syyskuun kuulas pilvinen päivä, aivan erinomainen pieneen puuhasteluun ulkona. Jos vielä kukaan muistaa, niin kesällä oli niin kuumaa, ettei mitään tällaista voinut ajatellakaan tekevänsä. Apunani on pieni Partner-kaveri, sähkökäyttöinen ja pieniääninen. Emme siis häiritse luonnon rauhaa vaikka kuinka aherramme.
Aamulla heti kauppojen auettua kello yhdeksältä kävin hakemassa teräketjuöljyä tähän pikku vempeleeseen, sillä sitä kuluu ja sitä on oltava, ettei kuivuus yllätä.

Tällaista keskenkasvuista puuta on kaadettava pois puupinojen tieltä. Samalla taas tulee uutta puuta siis.
Kuusien kaataminen on työlästä, koska niissä on niin paljon oksia pois karsittavana, ja pois raahattava nekin on omiin kasoihinsa. Taidankin jättää kasat siilien pesäpaikoiksi.

2 kommentarer:

  1. Sinulla pysyy raivaussaha hyvin käsissä. En usko, että minulta onnistuisi.

    SvaraRadera
  2. Pysyyhän se jotenkin. Ja se, että saa jotain konkreettista aikaan, innostaa tekemään. Näkee kättensä työn jäljet heti. Harjoitusta!

    SvaraRadera