måndag 18 april 2011

Eilisen lämpöennätyksen jälkeen

vallitsee luoteisilmavirtaus viileine tuulentuiverruksineen, mutta lämpöä on jo kymmenen astetta, kun kahtatoista lähestytään. En sanoisi huonoksi ollenkaan, varsinkin kun aurinko kuoriutui esiin pilvistä myös. On mitä hienoin kevätpäivä taas. Sen kunniaksi virittelin ulos pyykkinarun ja ripustin sinne jo lakanoita kuivumaan kevättuulen hyväntuoksuiseen huomaan. Muistatteko, kuinka ennen vanhaan pyykkinarut ripustettiin puitten väliin ja kun matka venyi liian pitkäksi eikä lanka enää kannattanut pyykkejä, välille pystytettiin seiväs tai riuku pitämään narua ylhäällä? Mietin hiukan, kuinka tuo temppu tehtiin ennen kuin keksin sen! (Seiväs narun suuntaan, kiepautetaan naru seipään päälle mutkalle, nostetaan seiväs pystyyn ja voilá, siinä se on!)
 Ihanaa taas, kun saa kuivattaa pyykit ulkona (se jos mikä on ekologista, ei kuivausrumpua), niihin tulee niin ihana tuoksu ja lisäksi ne siliävät itsestään narulla. Vaikka aion kyllä nämä vielä mankeloida, että niistä tulee oikein hienoja!
Jäät siis lähtivät liikkeelle eilen, tänä aamuna niitä ei ollut enää missään.
Samasta paikasta kuin eilen otettu kuva. Ja zzoooomaten...
Laineista näkyy, että tuuli käy aika tavalla.

Yksi jäälautanpalanen seilailee selällä.


Huomiotta ei voi jättää ensimmäisiä posliinihyasintteja, vaikka ne näyttävät vähän kituliailta vielä. Mutta ne ovat ensimmäiset lajinsa tulokkaat tänä keväänä, toivottavasti niitä tulee vielä lisää.

Vaaleihin vielä palatakseni olihan se iso yllätys, että perussuomalaiset nousivat kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi! Nämä olivatkin protesti kauan kyteneelle tyytymättömyydelle niin kotimaan  kuin EU:n asioissakin. Saapi nähdä, kuinka puolueet pystyvät neuvottelemaan tiensä eteenpäin tästä tilanteesta.

2 kommentarer:

  1. Kyllä on kiva asua noin etelässä. Kevät tulee nopeammin sinne. Anteeksi kun en tiedä onko nuo kuvat merestä vai järvestä?? Muistan lapsuusaikojen pyykkipäiviä, meilläkin laitettiin seiväs väliin kun naruista tuli liianpitkiä ja niiden avulla nostettiin pyykit korkealle, koska me lapset juostiin niiden välissä.

    SvaraRadera
  2. Juuri noita pyykkipäiviä tarkoitin, ennenhän pestiin suurpyykkiä vain muutaman kerran vuodessa, kun ei ollut vielä pyykkikoneita. Oli siinä vissi tunnelmansa. Kuvat ovat merenlahdesta, Itämerestä, jota laivat seilaa. Vesikin on suolaista.

    SvaraRadera