Naistenpäivä tuli vietettyä suureksi osaksi kaupungissa. Kameraa ei tietysti ollut mukana, joten vain muutamalla sanalla kuvailen asioitten kulkua. Viedessäni auton huoltoon (pakollinen kuvio säännöllisin väliajoin: on öljynvaihtoa, filttereitten vaihtoa ja mitä kaikkea liekään) olimme sopineet daughter in law´n (miniän) kanssa, että menemme yhdessä katsomaan valmistumassa olevaa taloa. Olen aivan otettu olohuoneesta, joka on kahden kerroksen korkuinen. Yläkerran aulasta on avoin näköala alas olohuoneeseen. Lisäksi yläkerran aulassa on kolme isoa kattoaikkunaa, joista päivänvalo tulvii yläkertaan ja sitä kautta myös olohuoneeseen, jossa on kuitenkin myös kahden kerroksen korkuiset ikkunat! Valoisaa! Mukanamme kulki pieni Elton-poika, 6 viikkoa, yhdistetyssä auto- ja kantotuolissaan. Maalari tuli paikalle jatkamaan töitään. Hän kyseli minun maalaamisistani ja sanoi aina ihailevansa akvarelliani, joka on hänen tuttavansa seinällä.
Jatkoimme talolta matkaa kirpputorille katselemaan tarjontaa. Sieltä tarttui mukaani hintaan 1 €, Sven Delblancin kirja Änkan (Leski), jota jo autossa silmäilin ja rupesin lukemaan. Mielenkiintoista, mielenkiintoista.
Aion ottaa sen iltalukemisekseni. Haimme isonsiskon päiväkodista ja vielä käytyämme viemässä vaatekassin Emmaukselle lähdimme kahveille. Tulikin tukevat kahvit keitettyä! Sitten kun sain oman autoni taas käyttööni, he lähtivät katsastamaan autoaan, ja minä lähdin ajelemaan kotiinpäin. Poikkesin puolivälin supermarkettiin ostamaan petunian siemeniä, mukaan tuli vielä orvokin siemeniäkin.
Marketissa oli toinen dauhgter in law eli miniä ostoksilla kahden lapsukaisen kera. Menimme yhdessä juomaan liikkeen tarjoamat kahvit makoisien laskiaispullien kanssa.
Näin tuli päivä vietettyä naisten voimin vaikka ei mitään ollut suunniteltukaan. Tai siis olihan se osittain suunniteltu tämä kaupunkireissu.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar