onsdag 16 februari 2011

Olipa taas mukava päästä blogillekin!

 Eilen se ei onnistunut yrityksistä huolimatta, väitti tietokone, että olisi rukattava proxyasetuksia?! Sama jatkui koko illan. Sitten tietysti muita teitä pitkin kävin katsomassa, pääseekö muille blogeille (täällä samalla paikkakunnalla oleville): ei päässyt. Päättelin, että vika on tässä meidän serverissämme. Parasta siis vain odotella ja panin koko vehkeen kiinni ja vietin rauhallisen loppuillan. Nyt siis taas kaikki toimii, Gott sei Dank!
Nyt on hiukset leikattu siis, olo paljon parempi sen puoleen. Hintakin tipahti viisi euroa edellisestä. Aina kannattaa vähän mutista. Ettei kaikki ole niin itsestään selvää. Enkä ehtinyt lukemaan yhtäkään juorua, kun kampaajatyttö oli sellaista rupattelevaa sorttia ja yhteistä puhuttavaakin löytyi. No, ensi kerralla sitten.
Sään puolesta on hemmottelut kaukana, lunta leijailee alas harmaalta taivaalta, tuultakin löytyy ja pakkasta on n. kymmenen astetta. Siinä tämän päivän raamit ja kehykset.
Tuli nukuttuakin aika hyvin. Näin untakin, että olin edesmenneen mieheni häihin menossa. Ne olivat suuret seurapiirihäät. Sisään ei ollut menemistä ilman "hienompaa" vaatetta. Sellaisille, joilla ei ollut tarpeeksi hienot kuteet päällä, oli varattu mahdollisuus vuokrata vaatteita. Minullekin oli kuulemma varattu jokin sinisen pikemmin turkoosin värinen juhlakomistus, vaikka itse olin tyytyväinen päälläni olevaan valkoiseen puseroon ja pitkään hameeseen.. Mutta en minä sitä päälleni pannut. Katselin vain menoa silmät ymmyrkäisinä, kun juhlavieraat sonnustautuivat valkoisiin unelmiin pukuhuoneissa. Ajattelin, että jätän väliin. Ja sitten heräsin.

2 kommentarer:

  1. Aika erikoinen unesi.Ihmeellisiähän ne yleensä ovatkin.Jotain symboliikkaa mielestäni.

    SvaraRadera
  2. Olen kyllä samaa mieltä. Kunpa osaisi tulkita. Mutta oli kovin elävä ja selvä uni. No, näkeehän näitä. Olen iloinen, kun kommentoit!

    SvaraRadera