fredag 1 mars 2013

Grålle-kissa


Grållea rupesin muistelemaan, kun näin  kuvansa Picasassa. Rauha hänen muistolleen. Hyvä kissa olit ja ikävä vieläkin tulee sinua katsellessa. Olit niin hyvä kaveri, ahkera hiirien pyydystäjä ja kovasti kaipasit ja nautit aina paijaamisesta ja sylissäolosta. Mutta aikasi koitti ja sinusta oli luovuttava. Ehdit kuitenkin elää pitkän elämän luonnossaolosta nauttien. Muistan sinut aina.



10 kommentarer:

  1. Lemmikkejä kaipaa aina kun niihin kiintyy ja niiden elo on kumminkin niin lyhyt.

    SvaraRadera
  2. Sirkkis, siksi en ole vielä ainakaan halunnut ottaa uutta kissaa. Sama olisi mahdollisesti edessä taas. Ehkä mieleni muuttuu kunhan kuluu pitempi aika.

    SvaraRadera
  3. Fina bilder av Grålle.
    Det blir så tomt då deras tid är förbi.
    Har du ngn katt nu?
    Trevlig helg!

    SvaraRadera
    Svar
    1. Lisbet, nej, jag har ingen katt nu. Väntar med det och låter tiden gå. Tack, ha en trevlig helg du också!

      Radera
  4. Elämän päättyminen oli se lemmikki tai ihminen on aina surullista. Onneksi on muistot.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Harry, surullista ja niin lopullista on elämän päättyminen. Muistot jäävät.

      Radera
  5. Olen joka kerran lemmikin poislähdön jälkeen ajatellut: Ei enää koskaan! Ja sitten, kun uusi lemmikki on taloon tullut, vanhat murheen haavat ovat pikkuhiljaa parantuneet ja uusi lemmikki on vienyt sydämen. Mutta laatu pitää olla sama, uusi kissa ei korvaa koiraa eikä uusi koira korvaa kissaa.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Marja-Leena, juuri noin, en ole vielä jaksanut ajatella uuden kissan hankkimista. Ehkä sitten joskus.

      Radera
  6. Nii'in kaikella on aikansa.
    Onneksi näistä elämään ilahduttavista lemmikeistä jää muistot.
    Suloista sunnuntaita!

    SvaraRadera
    Svar
    1. Tarina, muistot ovat jääneet. Suloista sunnuntaita myös sinulle, täällä ainakin edelleen lumisateen merkeissä.

      Radera