Nythän meitä hemmotellaan!

Tänäänkin paistaa aurinko, niinkuin eilen ja toissapäivänä ja sitä ennenkin. Verhot on vedettävä sivuun jo valon tieltä! Päivät sen kuin pitenevät myös! Viiden aikaan illalla näkee sisälläkin vielä ilman valoja.
Tuon edellisen postauksen pikkuvaraston katolta tiputtelin eilen lumia alas, kun taakka näyttää niin painavalta. Ehkä ja toivottavasti vähän helpotti. Nyt auringon paistaessa lumi sulaa jääksi eikä niin vain putoakaan alas jäätyessään yöllä uudestaan kiinni.
Posti toi eilen tullessaan jo monelle bloggaajalle tutun näköiseksi käyneen kirjan:

Henna Helmi Heinosen Veljen vaimon. Se on kirjailijan itsensä signeeraama. Arktinen Banaani -kustantamo lähettäjänä.
 Kuinka moni tietääkään, että uusi, avaamaton kirja on ensin huolella "avattava" ennen käyttöönottoa, jotta sitä on sitten helppo käsitellä eikä se mene myöskään rikki. Kirja avataan ensin keskeltä varovasti niin auki kuin vain saadaan. Pitää kuulostella, kuinka sidokset ja nidokset kestävät ja antavat periksi, ettei tule vaurioita. Sitten avataan etukansi ja tehdään sama sen kanssa, samoin takakannen kanssa. Sitten availlaan kirjaa sieltä täältä muutaman lehden nipuissa kerrallaan ja tehdään samat voimisteluliikkeet koko kirjan matkalta. Joka kerralla avataan kirja 180-asteen kulmaan, jos se vain suinkin onnistuu. Näin ei kirjan selkämys ole tiellä sitä lukiessa ja lehdet voi avata kokonaan. Eivätkä lehdet irtoile.
No, se on nyt tehty. Vähän aloitinkin jo lukemista. Siitä myöhemmin, kunhan ehdin pidemmälle tekstin kuvioihin.