Sydäntalvea

Sunnuntaina oli näin aurinkoista. Tänään (ja eilenkin) on toista, pilvistä, pohjoinen viima puhaltaa ja kinostaa lumia taas, niin entisiä kuin uusiakin, mittarissa on kylläkin vain -3 astetta. Kävelin tunnin mittaisen lenkkini taas, puolet matksasta vastatuulta, toinen puoli myötäistä. Oikein virkistävää olla ulkona, viihdyn pienessä pakkasessa paremmin kuin kesän 30-asteisessa helteessä. Viime kesänkin vietin varjoisilla paikoilla suurimmaksi osaksi.
Kuva saa symboloida yhä kasvavaa kaipuuta kuitenkin kevääseen ja kesään. Kunhan lumet sulavat, saan ruveta kasvihuoneen tyhjentämiseen ja pesemiseen.

Katolla on lunta jonkinverran, tämä on länsipuolelta, jossa on enemmän. Itäpuolelta on lumet luisuneet alas. Tällä puolella toimii tuo terassin loivempi katto-osa topparina lumelle, joka näin ollen ei saa tarpeeksi vauhtia alas. Ja onhan tuulet käyneet enimmäkseen idän-pohjoisen akselilla, joten ne ovat tuiskunneet harjan yli tälle puolelle. Luulisin, toivon, että rakenteet kestävät.

On hanget korkeat nietokset, vaan joulu on jo mennyt. Talven törröttäjiä törröttää, odotellaan kevätaurinkoa. Rappusetkin ovat lumen alla. Tältä puolelta ei ole kuljettu ulos, vain jouluvaloja sytytetty terassilta.