Muistomerkkejä

Eilen tuli otettua näitä satamakuvia. Enpä viitsi jättää niitä koneen pimentoihin, vaan kirjoittelen hiukan jatkoa edelliseen postaukseeni. Tässä tämä aikoinaan mahtava purjelaiva Pommern vileä lähempää kuvattuna. Oli vaikea liikkua, kun joka paikassa lumivallit vastassa.

Ruorimies tähyää kaukaisuuteen. Takana oikealla Pommernin keulapiikki. (En tiedä, miksikö sitä kutsutaan merimieskielellä). Ja lipputankoja. Jotenkin ahtaan vaikutelman saa, minusta patsas ei ole oikein sijoitettu.

Tässä jokin kello..?  Voisiko olla laivakello? En muista. Parkkipaikan kupeessa.

Niinkuin tämäkin patsas. Nimeä en muista, näin sitä tulee sokeaksi lähiympäristölleen. Muuten, taitaakin olla jonkinlainen hukkuneiden muistomerkki. Minulla oli täysi työ päästä kapealta kujalta pois autoineni, en voinut lähteä katsomaan, mitä tekstissä luki. Läheiseltä rakennustyömaalta oli väki lähdössä kahvipaussille.

Ja vielä tuulilasin läpi otettu kuva Merenkulunoppilaitoksesta korkealla mäellään aivan sataman tuntumassa. Sieltä on hulppeat näkymät lahdelle, jonka rannassa satama on.