Viikonloppuopiskelijana

Talven moninaiset harrastus- ja jatkokurssit ovat  hiljalleen alkamassa. Vaikka olin huolissani jäätyäni vara- paikalle parin kurssin suhteen, näyttäisi nyt siltä, että osallistuminen on mahdollista kuitenkin ainakin toiselle näistä, koska monet ilmoittautuvat, alkavatkin, mutta keskeyttävät sitten jostakin syystä. Näin on joillakin kursseilla, joidenkin kurssien suhteen taas tiedetään, että osallistujat ovat niin aktiivisia, että keskeytyksiä ei juurikaan ole.
Yhdellä viikonloppukurssilla jo olinkin. Tarkoituksena oli tutkia kaupunkimme monia kasvoja.
Ensimmäisenä kuljimme katselemassa kaupungista löytyviä vanhoja rakennuksia ja miljöitä. Tämän jälkeen teimme yhteenvetoa luokkahuoneessamme ja lopun aikaa maalasimme näkemiämme kohteita. Näistä maalauksista ja piirustuksista järjestetään sitten joskus näyttely kaupungin 150-vuotisen historian kunniaksi.

Tätä 1800-luvun puolivälissä rakennettua raloa remontoidaan parhaillaan. Omistajat sattuivat olemaan paikalla remontin takia ja esittelivät meille taloaan. Rakentamisen jälkeen sitä on laajennettu useaan otteeseen niin sivuille kuin ylöspäinkin. Talossa ei ole vesijohtoa, ei sisävessaa (eräänlaista sähköllä toimivaa sisävessaa asennetaan, tämä tuottaa sähkön polttamaa tuhkaa), muutama toimiva puulämmitteinen uuni antaa lämpöä sähköpattereiden lisäksi. Rakentaja oli ollut heidän esivanhempiaan, majakanvartija ammatiltaan.

Tontin sisäpihalla on säilynyt vanha tc-, sauna-, puuliiteri- ja navettarakennus. Rakennuttajan vaimo ei suostunut muuttamaan taloon jos ei saanut ottaa  lehmää mukaansa.

Vanhaa pärekattoa on säilytetty uuden vintin laajennusrakennuksen yhteydessä.

Erään toisen rakennuksen sisäpihan sisäänkäynti.

Kaunis portti sisäpihalle.

Pikkukaupungin tunnelmaa.

Jotkut tutustuivat tämän päivän rakennuksiin. Myös meri- ja satamatunnelmaa olisi pitänyt tuoda enemmän esille, mutta aikaa oli liian vähän. Ehkäpä jatkoa seuraa myöhemmin, taikka sitten jokainen voi kotonaan miettiä näitä aiheita ja toteuttaa ne omatoimisesti.