Jo ennen sitä, jo kouluaikana, olin kesätöissä Ruotsissa ja niillä rahoilla ostin nämä kahvikupit tuliaisiksi syntymäkotiini.
Siis nuo punaruusukuvioiset. Minusta ne olivat niin kauniit silloin ja ovat kyllä mielestäni vieläkin kauniita. Ovat vain vähän pientä kokoa, niin jääneet vähemmälle käytölle. Todellakin vielä aivan virheettömät. Nyt ne ovat minulla mökin kaapissa.
Kaapin päällä komeilee tällainen posliinivati ja-kannusetti. Ihan vain koristeena.
Kyltti riippuu ovenpielessä, vaikka kaikki eivät tekstiä ehkä ymmärräkään, arvaavat varmaan merkityksen.
Sinulla on ollut jo kouluaikoina ihastuttava maku. Kahvikupit ovat aivan sykähdyttävän hienoja.
SvaraRaderaKiitos, Johanna! Mieltä lämmittää, että ne sinuakin miellyttävät!
SvaraRaderaKauniit kahvikupit tuovat varmasti mukavia muistoja mieleen. Tavarat, joilla on tarina, kannattaa säilyttää.
SvaraRaderaNiin paljon on tullut hävitettyä ja nyt harmittelen. Onneksi jotain on säästynyt.
Arleena,
SvaraRaderaonneksi ovat säilyneet, sillä juuri ne muistot antavat lisäarvoa esineille. Mutta kääntäen, jos on hävittänyt tavaroita, niin onneksi on muistot!