Ruukkuja

Tänään sää tuntuu ensimmäisen kerran kolealta,  on pilvistä ja tuuli taitaa käydä pohjoisesta. Mutta kuivaa toistaiseksi ainakin. Niinpä olin ulkona ja pesin tyhjennetyt kesäkukkaruukut. Saa nähdä, tuleeko flunssa tämän jälkeen, sillä vähän kylmältä tuntui lotrailla vedellä ulkona.

Ehkäpä tulisi sade vielä huuhtelemaan niitä lisää.

Vaikka syksy on uhkaavasti lähestymässä, tämä ruusu vain on aikeissa avata nuppunsa.

Vasemmalla levittelee mäkitupakka lehtiänsä ensi kesää varten.

Lämpimikseni kävelin kierroksen metsässä, jossa heinä on kasvanut kaadettujen puiden tilalle. Heinässä näkyi polkuja, joita eläimet olivat tehneet. Epäilen siellä majailevan esimerkiksi supikoiran. Kerran näin vilauksen sen näköisestä eläimestä, mutta nehän ovat niin arkoja, että harvoin niitä pääsee näkemään. Mutta ne ovat suhteellisen lyhytjalkaisia, joten niitten maha viistää lähellä maata ja tekee uraa heinikköön. Kuitenkin ura aukenee ylös asti  heinikössä, niin isoja ne kuitenkin ovat. Peuran tekemät jäljet taas ovat jalkojen jättämiä painaumia ja heinät kaatuvat vain latvoistaan. Siili taas tekee tunnelia heinikössä.

Vielä on myös polttopuita korjattavana. Tähän tarvitaan moottorisaha ilman sähköjohtoja, johdot eivät tänne saakka ylety.

Kellertävä kissavieras seurasi minua alkuun, mutta ei lähtenyt seuraamaan syvemmälle viidakkoon. Eikä sitä näkynyt palatessani lenkiltäni pihaan, joten livahdin sisään lämpimään sen huomaamatta. Toivottavasti se lähtee taas kotiinsa päin, kun jäi yksin.