Olen keräillyt näitä vaatteiden pakkauslaatikoita. Muutoissa ne ovat vähentyneet, mutta jokunen on vielä jäljellä.
Muistaakohan kukaan enää aikaa, jolloin kaupungilla kuljettiin kesälläkin hansikkaat kädessä, käsilaukku käsivarresta roikkuen ja saumalliset nailonsukat jalassa? Vaikka oltiin nuoria.
Tässä kolme paria sen aikaisia kesäkäsineitä, vasemmalla valkoinen nailonkangaspari, ruskeat ovat myös ohutta pitsistä nailonkangasta ja sinertävät hiukan paksumpaa nailonsekoitusta varmaan.
Käsilaukut olivat pieniä ja pulleita. Ruskea laukku on ollut käytössä varmaan 70-luvulla. Sitä ennen minulla oli musta pieni pullea, jossa oli enemmän metallia. Siitä minä pidin!
Musta, kiiltävä krokotiilin nahkaa imitoiva asiakirjasalkku oli "must". Ei tuo krokotiilinnahkainen, vaan yleensä asiakirjasalkku. Siinä kulkivat luentopaperit mukavasti mukana.
Kankaiset nenäliinat kuuluivat asiaan! Silloin ei pidetty paperiliinojen käyttöä "suotavana", jos niitä silloin vielä oikein olikaan. Nenäliinat olivat kauniita, niitä käytettiin, pestiin ja silitettiin. Tässä muutama konekirjonnalla ja konepitsillä koristeltu nenäliina.
Hieman diskreetimpää koristelua ja pitsejä.
Miehille tarkoitettuja nenäliinoja. Oikealla taskuliina koristeeksi näkymään taskusta.
Itse tein monia nenäliinoja liinakankaasta ja virkkasin pitsit reunaan. Niitäkin laatikossa oli, mutta jäivät jotenkin vain kuvaamatta.
Myös irtokauluksia käytettiin leninkien kauluksissa, kun haluttiin olla siisti tai vähän arkista hienompi.
70-luvun tekokukkia. Ne kiinnitettiin neulalla esim. kävelypuvun rintamukseen juhlatilaisuuksiin.
Kävelypukujakin oli monen mallisia. Itselläni oli aniliininpunainen Chanel-puku, jonka takin liepeet ja hihansuut oli koristeltu hopeapunoksin. Sitä pukua suorastaan rakastin. Hameet olivat lyhyen
puoleiset siihen aikaan.
Lukioaikana olin Ruotsissa kesätöissä. Sieltä ostin tämän kankaan ja ompelin siellä ollessani kesähameeksi. Nyt olen ratkonut sen. Jospa siitä voisi tehdä jotain...
60-luvulla ostin nämä make up-välineet Tukholmasta. Luomiväriä ja huulipunaa. Ne ovatkin ainoat, mitä koskaan olen ostanut ja käytössä vieläkin. Ripsiväriä jonkinverran. Yleensä olen ollut ilman meikkiä.
Voi, mitä aarteita. Tuntuu, että ennen kuusikymmenlukua esineistä tehtiin kauniimpia. Ainakin niiden valmistamiseen kului paljon enemmän aikaa ja vaivaa. Ne myös käytettiin eri tavalla loppuun asti kuin nykyään.
SvaraRaderaNuo nenäliinat ovat kuin koruja ja hansikkaista tuli ihan oma äitini mieleen. Hän käytti niitä vielä kuusikymmenluvulla, lapsuudessani, ja semmoista harsomaista sifonkihuivia tupeeratun tukkansa suojana tuulisella säällä :)
Millan!
SvaraRaderaNenäliinat ovat todella kauniita, kuin koruja. Aivan samat muistot minullakin, sifonkihuiveja käytettiin ja tukka oli tupeerattu, jopa voimakkaasti. Muistan myös kampauksen nimeltä Fleur, jossa tukka tupeerattiin ensin, päälle käänneltiin sitten isoja kiharoita ja kiinnitettiin ylös päälaelle. Se oli kampaajan hommaa. Minullakin on vielä punaisen sifonkihuivin repale jäljellä. Harmi,kun ei niitä enää saa mistään.
Ihania kirjailuja ,nenäliinoja ja tukkakukkia, ja ihan kaikkea ♥
SvaraRaderaSain itsekin lahjaksi joku aika sitten kirjailtuja nenä liinoja, ajattelin tehdä lisää itsekin.
Seijastiina,
SvaraRaderaKiitoksia! Olisikin tosiaan kiva tehdä vielä oikeita nenäliinoja, en ole tullut ajatelleeksikaan! Kirjailu olisi kivaa, olen harrastanut hiukan pöytäliinojen kirjailua (täytyykin tehdä juttu niistä joskus!).