lördag 13 november 2010

Iltapuhdetta

Eilen vietimme iltaa Nokian kanssa lepäillen, katsellen televisiosta joitakin ohjelmia, neuloen ja takkatulen ääressä lämmitellen.

Kynttilä tietenkin paloi pöydällä.

Muistaako joku kenties, että mehustusaikaan syksyllä kaipailin Mehu-Maijaani enkä löytänyt sitä mistään.

Eilen valmistaessani kaalilaatikkoa, jota riitti pakastimeen asti, haeskelin sopivia pakastelaatikoita keittiön ylimmältä hyllyltä ja sieltä, laatikoiden ja kansien takaa, paljastui kauan kaivattu Maijani! Ikinä en olisi sitä sieltä muistanut hakea! Näin käy usein, kun panen jotakin talteen: myöhemmin tarvitessani en löydä millään!
Mutta nyt siis tiedän, missä se on. Jos muistan sitten taas sitä tarvitessani.

2 kommentarer:

  1. Ihana, kiiltäväturkkinen Nokia :)
    Juuri noin minullekin tuppaa käymään, kun pistän jotain hyvään talteen. Tällä hetkellä hukassa on niinkin tärkeä
    kapistus kuin talvitakkini. Vein sen kesäksi jonnekin säilöön ja, kun tämä uusi kotimme on vielä vähän vieras paikka niin ...;-)

    SvaraRadera
  2. Sanopa muuta, tuo muutto on tehnyt kepposia minullekin. Vieläkään ei oikein tiedä, missä mitäkin on kun mielessä on ne entiset paikat ja säilytystilat:) Ja kun rupeaa hakemaan, niin sitten ei ainakaan löydä juuri sitä mitä hakee! Mutta toivotaan, että satut oikeaan paikkaan etsiessäsi talvitakkiasi! Pian sitä rupeaa tarvitsemaan. -Nokia nukkuu sohvalla, ei ole uskaltautunut ulos, kun siellä on märkää ja koleaa. Pari kertaa haistellut ilmaa ovenraosta.

    SvaraRadera