Kesä

Auringonpaisteesta huolimatta harmittaa tämän vuoden postausten häviäminen.

Onneksi minulla on kuvat kaikki tallessa toisaalla tietokoneella.

Alla lipstikka venyy päivä päivältä pitemmäksi.

Lisäksi sitä kasvaa  terassin  rappujen  pielessä .

Kohta tämäkin kukkii, japaninruusukvitteni. Se tuntuu kovin eksoottiselta kasvilta kukkiessaan.
Tänään voin sanoa, että on KESÄ! Näin nimittäin ensimmäiset pääskyset tänä keväänä! On ihana tunne nähdä niitä, ne ikäänkuin tuovat kesäterveiset talvehtimispaikoiltaan. Minkä matkan ne joutuvatkaan lentämään päästäkseen tänne pohjolan runsaaseen suveen!
Varmaan pääskysiä on ollut jo jonkin aikaa jossakin päin, nämä olivat ensimmäiset kohdalleni sattuneet.
Kesä on todella tullut. Lapsenlapset kävivät  uimassa  jo viikko sitten. Ja sitten se ruohonleikkuu on alkanut. Tänään leikkasin taas, viikossa ruoho on venähtänyt pitkäksi. Vaikka eihän siinä kovin paljon järkeä ole. On vain mukavampi kävellä puutarhassa, kun ruoho on lyhyt ja onhan se esteettisestikin puhuttelevaa.

Vaahteran taimet kasvavat aina vain isommaksi.

Kevätesikotkin ovat kukkineet kauan ja kukkivat edelleen. Ensin oli sinivuokon sinistä, sitten valkovuokon valkoista, nyt on kevätesikoiden keltaista joka puolella. Ja voikukkien, ja pian on päivänkakkaroiden valkoista. Ja kurjenpolven sinistä...

Runoilijan narsissit kukkivat omassa penkissään. Ovat vanha, tuoksuva lajike.