Odotusta ja orpoja orvokkeja

Lauhat tuulahdukset jatkavat meidän hellimistämme. Ei tietoakaan mistään talven tulosta tai joulun lähestymisestä. Mikä onkin ihana asia. Saa kerrankin vaipua omaan ja ympäristönsä synkkyyteen ja nuutua rauhassa luonnon mukana. Nuutua, kuihtua, mennä itseensä, rauhoittua. Ja uskoa ja toivoa, että tästä vielä uusi kevät koittaa.
Olinkin ulkona aamusta lähtien, puutarhassa voi hyvin kaivaa ja kärrätä multaa. Vapautin yhden morsiusangervon rönsyilevistä klematiksista ja villiviinistä. Ehkä helpompi kurittaa niitä, kuin olisi siirtää angervoa, jolla jo on isot juuret. Sen vieressä kasvava onnenpensas (forsythia) oli kokenut saman kohtalon ja päästin senkin vapaaksi kiipeilevien kasvien painolastista. Nyt niillä on vapaata ilmaa, valoa ja kasvutilaa odottaa kevään koittamista.
Tartuin myös haasteeseen, jonka olin itselleni antanut. Nimittäin, että teen jonkinlaisia asetelmia talveksi ja jouluksi rapuille.

Yksinkertainen on kaunista. Ehkä vielä keksin jonkin väriläiskän kumpaankin ruukkuun. Ruukkujen sisällä on kiviä, jotta myrskyt eivät vie niitä mennessään. Ruukut pysynevät paikallaan, sisältö saattaa lentää taivaan tuuliin, jos kova myrsky tulee.

Takaportaille myös. Siellä ruukut saavat seistä maassa. Voi ne kyllä myrsky siitä mukaansa tempaista. Kolmaskin on kuvan ulkopuolella, ehkä siirrän sen tuohon keskelle.

Det är väntans tider vi lever i, väntan på julen,  vintern, snön.

Ett litet prov på vad man kan åstadkomma med små medel, som ingenting kostar. Jag hade tänkt  göra någonting till trappans prydnad. Så här blev det, vet inte om det är till prydnad eller vad, men grönt är det i alla fall. Övre bilden är framsidan, nedre från baksidan.

Kulkiessani ohi huomasin nämä pienet orvokin kukkaset, jotka ovat ilmestyneet tien varteen. Ne ilmestyvät aikaisin keväällä, lienevät tuoksuorvokkeja. Jos klikkaat kuvaa suuremmaksi, näet ainakin  kolme orvokkia orpona syyslehtien keskellä.

Luktvioler, som annars börjar blomma tidigt på våren, har tagit miste om tiden.

Vähän pilvet rakoilevat Litet uppsprickande i molntäcket

On niin pimeää, ettei ajatuskaan juokse sen vertaa että saisin aikaiseksi postauksen. Kirjoitin eilen yhden, mutta otin sen saman tien pois  ja muutin joitakin muitakin postauksia. Jos joku sattuisi ihmettelemään, mistä on kysymys.
Taas on mietittävä kaiken olevaisen merkitystä ja tärkeyttä, sekä sitä, kirjoittaako  - ja miten kirjoittaa.

Muotinäytös Godbymässan 20.11. Modevisning

Kuinka persoonallisesti ja paljastavasti haluaa kirjoittaa tai olisiko parempi kirjoittaa vain yleisellä tasolla. Esim. itsestään ja muista. Kirjoitin lapsenlapsista, joiden kanssa vietin aikaa viikonloppuna, mutta sitten ajattelin, että enhän minä voi toisten elämää panna esille, (vaikka minulla lupa onkin). Mitä heidän kaverinsa ajattelevat jne.  Olisi kiva tietää,  mitä toiset ajattelevat asiasta? 

Det är så mörkt, så man får inte ens ett inlägg på bloggen till stånd. Skrev nog ett igår, men tog bort det om en stund och ändrade i  andra inlägg.   I fall någon undrar vad det är frågan om. 
Jag får fundera  ut igen, vad som är viktigt och mindre viktigt. Och om man skall skriva alls, eller hur man skall skriva; personligt, eller mera på ett allmänt plan. Skrev om barnbarnen, men tog bort det (fast jag har föräldrarnas tillåtelse). Det kändes som att inkräkta på deras liv. Lika så att skriva om andra (fast med tillåtelse), det är ju inte säkert att dom tycker om vad man skriver om dem och att man skriver om dem.  Det vore roligt att höra, vad andra tänker om saken.?

Mannekiinit yhteiskuvassa Godbymässan 20.11.11 Alla som mannekängade på mässan.

Och den bra sjungande och spelande trubaduren på mässan. Ja hyvin laulava ja soittava trubaduuri messuilla sunnuntaina.

Tunnustus

Kiitos, Anja , tunnustuksesta, jonka olit minullekin jakanut! Se sulostuttaa harmaata, niin, jo täysin pimeää perjantai-iltaani ja on mukava kevennys muutenkin marraskuun keskelle. Tunnustukseen kuuluu kymmenen kysymystä, joihin olisi vastattava:

             1. Lempiväri?   Ultramariinin sininen; vaatteissa tummanpunainen, turkoosi, mustakin.
                   2. Lempieläin?  Lehmä.  Se on lempeä, viisas, ihmiskunnan hyväntekijä.
                       3. Lempinumero? Mikähän se nyt voisi olla, sanotaan vaikka kutonen.
             4. Paras alkoholiton juoma? Ilman muuta raikas, kirkas VESI. Toisena kylmä maito!
                  5. Facebook vai Twitter? Facebook, kasvokirja, vaikka en oikein sielläkään viihdy. Twitteriin en ole tutustunut lainkaan.
             6. Intohimoni? No voi sentään, jätetään bloggaaminen ja maalaaminen pois, niin vielä on ristisanat ja sudokut! Voin sanoa niitä intohimoksi tai pakkomielteeksi, kuinka vain.
                                    7. Lahjojen antaminen vai saaminen? No, molemmat!
         8. Mieluinen kuvio tai muoto? Voi hyvä tavaton,  on vaikeita kysymyksiä! Kai se on jonkinlainen hattaran muotoinen pallo!
                                 9. Paras päivä viikossa? Sunnuntai.
   10. Lempikukka? Metsäkurjenpolvi. Se on ihanan värinen ja muotoinen, suomalainen luonteeltaan.

Haluan antaa tämän herkullisen leivoksen edelleen jokaiselle lukijalleni. Olkaa hyvät ja ottakaa mukaanne!

Yö oli kylmä Natten var kall

 Viime yö oli niin kylmä,  että aamulla oli kuuraa maassa jo lähes joka puolella, vaikka seitsemän aikaan oli niukasti plussan puolella mittari. Ja oli liukasta kävellä kuuraisella asfaltilla. Kymmeneen mennessä se ei ollut vielä sulanut, kun kotiuduin lenkiltäni.
- Så kallt var det, att rimfrosten låg vit på marken till sent på förmiddagen. Och asfalten var vit och hal att gå på på promenaden.

Taivas oli tänään yhtä sininen kuin eilenkin ja toissapäivänä.
Himlen var lika blå i dag som igår och i förrgår.

.

Eilen, ehkä viime hetkellä, ottamani kuva kehäkukasta ja sarviorvokista. Jos pakkanen vei ne viime yönä niin jäljellä ovat vielä talven yli vihertävät...
I går tog jag kanske i sista stund en bild på ringblomman och violen. Om frosten tog dem i natt så..

...harjaneilikan ensimmäisen kesän taimet. Ensi kesänä nousee tähän, jos luoja suo,  monenkirjava kukkaloisto, joukossa näkyy olevan kehäkukan taimikin. Ajatukset jo karkaavat tulevaan kevääseen ja kesään...
-ännu finns det gröna borstnejlikeplantor, som kommer att blomma nästä sommar om allt går väl. Tankarna irrar sig redan iväg till våren och sommaren...

Aurinkoinen viikon alku En solig start på veckan

heti maanantaina. Aavistus talven kylmyydestä on kyllä jo tosiasia.
-har det varit sedan måndag, fast det har nog blivit en aning kallare i luften.
Ensin oli käytävä apteekissa. Noudin  uusitun reseptin terveyskeskuksesta ja menin sitten apteekkiin, josta piti saada kolmea eri lääkettä hengen pitimiksi. Poikkesin samalla viereiseen kukkakauppaan kysymään kevätsipuleita, mutta heillä oli enää vain eioota myytävänä. Samoin oli supermarketissa, vain amarylliksen sipuleita oli myynnissä.
Först till apoteket; innan dess hämtade jag ett förnyat recept från hälsocentralen och sen tog ut tre sorters mediciner på apoteket. Tittade in i blomsteraffären, men det fanns inga vårlökar kvar
Sitten ajelin kauniissa syysauringonpaisteessa Getaan, kauniiseen  ja hiukan eksoottisen oloiseen kuntaan, josta löydän  Pettas-yrityksen, (suuri kyltti tien varressa ilmoittaa sijainnin, vaan enhän minä malttanut ottaa kuvaa).

Tänään oli jatkettava terveydenhoitolinjalla ja käytävä kaupungissa sairaalan vastaanotolla tarkistamassa veriarvot. Ne olivat vähän ohuenlaiset joten lääkitystä lievennettiin hiukan. Siitäköhän on johtunut viime aikojen väsymyksen tunne ja alhainen verenpaine sekä tiheä sydämen syke eli pulssi...
I dag måste jag fortsätta med hälsovården och tog ett blodprov på sjukhuset. det visade sig att värdena låg litet för lågt så jag får minska på dosen litet. Kanske den senare tidens trötthet, lågt blodtryck och hög puls beror på det...
Koska on pidettävä taukoa välillä, otin muuutamia aurinkoisia kuvia tänäänkin.
Tog några soliga bilder under pausen i dag.

Sinisellä taivaalla on jatkuva liikenne ensin yhteen suuntaan. Det pågår en livlig trafik däruppe...

Ja vastaantulijoitakin on. Och man har mötande trafik också.

Vesi heijastaa samaa taivaan sineä. I vattnet speglar sig himlens blåa färg.

Kamera päin auringonvaloa. Kameran mot solen.

Tuolla, idän suunnalla, kumpupilvet kohoavat kuin alppien vuoristo. Där, i öst, tornar sig cumulusmolnen upp som en alpernas bergskedja.

Ja lännessä aurinko laskemassa. Och solen går ner i väst.

Harmaata Grått

Marraskuun säätä, siis harmaata. Mietin, korjaisinko vanhan lintulaudan vai tekisinkö kokonaan uuden. Kas siinä kysymys! Linnut ja oravat ovat käyneet katsastamassa ruokintapaikkaa. Vielä ei ole mitään tarjolla valitettavasti.

November väder, alltså grått. Jag funderar på om jag skulle laga den gamla fågelbrädan eller bygga en helt ny. Ja, det är frågan! Fåglar och ekorrar har varit och inspekterat matplatsen. Ännu finns det ingenting serverat, beklagligtvis.

 Puitten keltainen loisto on pudonnut maahan puiden juurille. Jos ne sieltä haravoi pois, häviää myös niiden antama valoisa väri. Siis saavat olla paikallaan.
Trädens gula soliga färg har fallit till marken under.  Om man krattar bort dem, försvinner samtidigt den gula soliga färgen. Alltså de får ligga kvar.

Kolme päivänkakkaraa täydessä kukassa ihmettelee päivien lyhyyttä ja valon vähyyttä.
Tre stycken prästkragar i full blom undrar säkert hur dagarna är så korta och ljuset så knappt.

Ensimmäinen kranssiyritykseni. Taatusti kotitekoinen ja luomua! Oksat ja runko otettu pihan laidalta. Kuusen oksat kaadetuista puista.

Mitt första försök till en krans. Garanterat hemmagjord och ekologisk! Grankvistar och kvistar till stommen från gården. Grankvistarna efter några fällda granar.

Kasvihuoneessa kukkii punainen pelargoni juurellaan punakirjava juoru varmaankin.

I växthuset blommar en röd pelargon med en aronsskägg eller ngt bredvid sig.

Iltapuhteet alkavat olla pitkiä, kolme sukkaparia on valmistunut iltaisin istuessa telkkarin edessä. Palmikkosukkia Novitan viimeisestä sukkalehdestä.

Aamupäivällä hain varastot täyteen polttopuita tänne sisälle. Keittiössä olen jo polttanut, kohta sytytän tulen kaakeliuuniin illan viihteeksi.

Kvällarna börjar bli långa, tre par strumpor har blivit stickade ffr tv:n.

På förmiddagen fyllde jag på med  ved i vedförråden här inne. Skall snart tända en brasa i kakelungen, eldade tidigare redan i köksspisen.

Marraskuuta November

Sumuista, syksyistä, kosteaa. Tyyntä ja harmaata. Noin kymmenen astetta lämmintä. Nyt on aika lähteä ulos, kun olen istunut ja kääntänyt tekstiä ruotsista suomeksi aamutunnit.
Disigt, höstligt, fuktigt. Vindstilla och grått. Cirka 10 grader varmt. Nu är det dags att gå ut efter att ha suttit och översatt från svenska till finska på morgontimmarna.

I går krattade jag löv till komposten. Där behövs de som påfyllningsmedel. Körde vägarna rena med gräsklipparen.
 - Eilen haravoin sieltä täältä lehtiä kasoihin ja kuljetin ne kompostiin käytettäväksi siellä täyte- ja kuivikeaineena. Tiet "puhdistin" ruohonleikkurin avulla.
Lisäksi olen ottanut kasvihuoneen edestä pois säleikön, jossa kasvoi köynnöskasveja. Se varjosti liikaa kasvihuoneen kasveja. Säleikköä pitkin kiivenneet Siperiankärhö, Clematis viticella, kaprifol, villiviini ja humala saivat uudet kasvupaikat muualla. Nyt saisin oivan paikan sipulikukille kasvihuoneen seinustalta.
- Dessutom har jag tagit bort spaljen ffr växthuset, där det växte olika klätterväxter. Den skuggade för mycket i växthuset. Så Sibirisk klematis, Clematis viticella, kaprifolen, vildvinet och humlen har fått flytta till nya växtplatser. Vid växthuset vore det plats för nya lökväxter...

Hajuherneet kukkivat vielä marraskuun olemattomassa valossa. Luktärter i knappt novemberljus.

Samoin kehäkukat. Likaså ringblommor.

Tekemättömät työt vaivaavat. Pitäisi hakea uusi ajokortti kaupungista, vanha menee vanhaksi sunnuntaina.
Pitäisi soittaa muutama puhelu.
Ogjorda arbeten tynger mest. Borde fara till stan och hämta mitt nya körkort. Det gamla blir ogiltigt på söndag. Och jag borde ringa några samtal.