Aamuhetki

Huonosti nukutun yön jälkeen seuraa ankea aamu. Nousin ylös ennen neljää, kun olin kerran hereillä. Unesta ei tietoakaan. Sitä se kahvi tekee. Nautin vastoin parempaa tietoani eilisiltapäivällä pari kahvikupposta eikä siitä hyvää seurannut. Pitäisi jo tähän ikään uskoa, että kahvi ei sovi eikä varsinkaan myöhempään iltapäivällä tai illalla.

Krassi kukkii kannon nokassa.

Aamussa sinänsä ei ole mitään vikaa. Mutta huomaa kyllä, että yöt pitenevät jo ja pimenevät. Osittain johtunee myös pilvisestä säästä, että neljän aikaan on aika hämärää vielä, melkein niin, että täytyy sytyttää valo, vaan enpä sytyttänyt. Hoitelin aamiaistouhut keittiön hämärissä. Juhannuksena aurinko olisi ilmoitellut jo olemassaolostaan, nyt se nousee vasta joskus viiden jälkeen.

Jos klikkaat kuvaa, näet, että metsämansikat ovat kypsyneet.