Kuljeskelin ulkona puutarhassa odottaessani sovittua puhelua aamulla. Aurinko paistaa, on aivan upea kesäsää, vaikka tuulee niin, että yksi ruukku jo tipahti alas rappupylvään päältä.
Huomasin, että digitalis eli sormustinkukka on alkanut kukkia, ensimmäinen, jota tulee seuraamaan monia muita, sillä ne saavat levitä aivan vapaasti minne haluavat.
Samoin mäkitupakka (ruots. kungsljus) on ruvennut avaamaan kukintojaan. Sekin leviää täysin oman mielensä mukaan ja niitä tulee ylös joka puolelta kunhan ehtivät.
Nämä esimerkiksi odottavat kukintavuoroaan.
Samalla kierroksella sain nipistää yhden liljakuoriaisen kuoliaaksi varjoliljoista, joiden kukintaa odotan jännityksellä: ehtivätkö ne kukkia ennenkuin kuoriaiset tekevät tehtävänsä. Lehdet ovat kärsineet jo, mutta toivon kuitenkin kukinnan onnistuvan. Varjoliljoja varjostaa punasaarni; minä en kyllä näe mitään eroa sen ta tavallisen saarnin välillä.
Ja ulkona ollessani tuli myös puhelu. Lääkärini kertoi kaikkien veriarvojen olevan hyviä, jopa hienoja, rauta-arvot jopa hieman tavallista paremmat (mistähän sekin johtuu?). Rauta-arvot kiinnostivat siksi, että vaivojeni kaltaisten syynä sanotaan voivan olla raudan puutteenkin. Koska asia tuli puheeksi, voinen paljastaa, jos vaikka jollakin toisella sattuisi olemaan samat ongelmat, että vaivanani ovat levottomat jalat, restless legs, johon vasta viime vuosina, itselläni kuusi vuotta sitten ensimmäisen kerran, on voinut saada apua. Voitte kuvitella, mika autuuden tunne oli, kun sain nukkua ensimmäisen yön rauhassa, ilman kääntelyä ja vääntelyä, potkimista ja vaeltamista! Itse vaiva on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa, tullut vähitellen aina vaikeammaksi ja nyt en enää pystyisi nukkumaan ilman lääkkeitä. Niin että se siitä.
Onpas komean värinen sormustinkukka. Minulla ei kuki vielä vähään aikaan. Odotan innolla,minkä värisiä ilmaantuu. Varjoliljat jäivät vanhaan kotiin. Se harmittaa, sillä pidän niistä kovasti.
SvaraRaderaMukavaa, että laboratoriokokeiden tulokset olivat hyviä. Rauhoittaa mieltä ja varmasti vähän jalkojakin, kun tietää, ettei mitään ole ainakaan pahasti vinossa :)
Kyllä näin on, onneksi nyt on lääkkeitä noita jalkoja varten, ilman niitä en pystyisi nukkumaan ikinä kuin pätkän kerrallaan. Ja että tulokset olivat muutenkin hyviä, se rauhoittaa mieltä, ettei ehkä ole mitään muhimassa missään. Koskaanhan ei voi olla varma mistään.
SvaraRaderaMuutossa jää niin paljon taakse. Riippuu muuttoajastakin, pystyykö ottamaan mitään mukaan puutarhastaan. Sipuleita kaivoin mukaan aikanaan, samoin pari ruusua jne. Ja jotain siemeniä, kuten juuri harjaneilikan siemeniä.
Sinähän olet juuri saman läpikäynyt.