Mäntykukkia Tallörter

Onneksi ukkosilmat ovat kiertäneet tämän paikkakunnan niin, että vain viime yönä kuului ukkosen jyrinää ja salamoita näkyi. Edellisyönä säästyimme kokonaan.
Lämmintä on ollut, todellisia heinäkuun helteitä aivan riittämiin minun makuuni.
Kuljin taas ulkona katselemassa ja nauttimasta kesäauringosta ja kesätuulesta.  Ja havaitsin nämä "kukkaset", jos niitä kukkasiksi voi sanoa. Ne ovat erikoisen näköisiä ja erikoisia myös siksi, että jonain vuonna niitä on, toisina taas ei ollenkaan. Tämä on toinen kesä, kun niitä näen. Onhan niitä silti saattanut olla ja todennäköisesti niitä on ollutkin, en vain ole sattunut paikalle silloin kun ne kukkivat.
Mäntykukka Monotropa hypopitys
on loiskasvi, jolla ei siis ole lehtivihreää ollenkaan joten se käyttää hyödykseen muita kasveja.

Tämä esiintymä on aika runsas, kymmeniä yksilöitä.

Dessa blommor heter på svenska: tallörter! De finns på min tomt, jag ser dem andra året nu under min tid här. De kommer inte upp varje sommar alls, bara när det är passligt för dem, varmt och fuktigt på sommaren . De parasiterar på gran- och tallrötter, likaså några svampar. De har inte egen klorofyll alls, därför utnyttjar de andras. De liknar små spöken i naturen, när man plötsligt ser dem någonstans.

Kasveja Växter

Olen miettinyt, mikä tämä kasvi on nimeltään.  Olen tullut siihen tulokseen, että se olisi heinäratamo? en ole suinkaan varma, siksi kysymysmerkki. Ehkäpä joku osaa valistaa.
Kan den här växten vara svartkämpar Plantago lanceolata? Sätter frågetecken efter, jag är inte alls säker. Om någon vet, så kanske vi får veta då också.

Kaikki tunnemme ainakin ylläolevan piharatamon .
Alla känner vi ju åtminstone att bilden ovan föreställer (gårds)groblad  Plantago major.

Tämän uskoisin olevan soikkoratamo -  rödkämpar Plantago media. Siitä on kuva blogissani edellisissä postauksissa. Denna skulle jag tro är rödkämpar.

Ja tästä olen kirjoittanut myös edellisisissä postauksissa: soikkokaksikko tvåblad, joka kuuluu orkideoiden sukuun.
Och om den här har jag också skrivit i tidigare inlägg, tvåblad, som hör till släkten orkidéer.
(Nämä kuvat olen lainannut Wikipediasta. De här bilderna är från Wikipedia.)
Kaikkia näitä kasveja kasvaa täällä tontilla.
Alla de här växterna växer här på tomten.

Hautausmaalla

Hellettä tänään. Lapsenlapset ovat tulleet uimaan, heillä on omia kavereita mukanaan. Tulivat nauttimaan vilvoittelevista vesistä ja leppeästä kesätuulesta rannalla. Tietysti heillä on vanhempia mukanaan, joten minä saan jatkaa omia tekemisiäni.
Siili oli lähtenyt yön aikana omille teilleen. Aamulla oli vain tyhjä makuupaikka rapuna alla (kts. edellinen postaus).
Ostin eilen begonian haudalle vietäväksi. Ihanan punainen.

Kävin viemässä sen tänään. Autolla ajelin, vaikka olisi ollut terveellisempää pyöräillä.  Mutta onhan sinne matkaakin, reilut kymmenen kilometriä suuntaansa, joten mukavuudenhalu voitti.

 Portti rauhaisaan maailmaan. Hautausmaa on tosi hyvin hoidettu. Kaikkialla hoidettua ja siistiä. Käytäville oli tuotu uutta hiekkaa, ehkä haluttu korottaa käytävän pinta ympäröivän ruohikon tasalle. Helpompi ajella ruohonleikkurilla.
Haudalla muratti kasvaa rehevästi. Se on selvinnyt talvien yli (peppar peppar) ja olen saanut sitä leikata ankaralla kädellä, ettei karkaa kiven ulkopuolelle. Istutuksille on varattu vain pieni tila keskellä kiveä. Eihän kiveäkään ole esim vanhemmilla haudoilla kaikilla.

Nyt on väriä vihreän keskellä. Margueritet olivat jo kuihtuneet.

Kotona kukkivat ruukut ja muut.

Heinäkuuta - Under julimånad

Herään aina aikaisin, vaikka menisin nukkumaan yhden, kahden aikaan, herään jo viimeistään seitsemältä. Tänä aamuna läksin kävelemään jo ennen kuutta. Oli pilvistä mutta lämmintä. Tietäni reunustavat tällaiset siniset kukat, kauniita mutta piikkisiä, ruohovartisia. En tiedä (vielä) niiden nimeä. Pitää ottaa selvää.

Kauniisti ne reunustavat maantietä.
Edelleen pilvistä mutta poutaa ja lämmintä.

Otin vähän pusikkoa pois tämän ympäriltä, että aurinko pääsee valaisemaan krasseja ja mäkimeiramia. Sementtirengas on halkeillut parista kohtaa, mutta toimii hyvin kukkapenkkinä. Hankala sitä on poiskaan rahdata.
Krasseja kukkii myös toisaalla.

Tänä kesänä ei ole tarvinnut paljon kastella.  Ja tarvittavan kasteluveden olen saanut vesirännistä katolta.

Tätä ei ole ruohonleikkuri eikä kulkeminen nujertanut.  En tiedä nimeä, mutta minusta näyttää kovasti piharatamon sukulaiselta. Kukka on sinertävän värinen. Kasvaa keskellä kylläkin hyvin vähän kuljettua polkua.
Päivä on ollut rauhallinen.  Siksi kai tämäkin pienokainen oli nukahtanut rapun alle kukkaruukun taakse.

Siellä se nukkui häiriintymättä pienestä liikkeestä ympärillään, hengitys jatkui tasaisena ja rauhallisena. Mutta kun auto starttasi muutaman metrin päässä se  heräsi ja siirtyi syvemmälle rapun alle. Ja sinne se siili jäi, nukahti varmaan uudestaan, kun tulin sisälle.
Näin myös peuranvasan hyppelehtivän pensaitten välissä.

Den blåa blomman växer längs vägen på en längre sträcka. Vet inte, vad den heter, men den är så vackert blå, stickig också.
Har utnyttjat en befintlig trasig  cementring  och sått krasse  där. Bättre använda den än frakta bort, den är tung. Tog bort några buskar runt om att ljuset bättre  släpps in.
Vad den här växten heter har jag ingen aning om! Den blommar vackert med blåskiftande blomma.
Bakom krukan, halvt under trappsteget, ligger en igelkott och sover lugnt. Den störs inte av att vi pratar med varandra och går men när bilen startas, då vaknar han och kryper längre in under trappan. Och där blev den kvar, när jag gick in.

Aurinkoinen sunnuntai Solig söndag

Aurinko on helottanut pilvettömältä taivaalta koko päivän. Ja tuuli on kääntynyt etelän puolelle. Siis tänään on ollut lämmintä!
Itse olen pysytellyt enemmän varjon puolella. Auringon kestämisellä on minulle omat rajansa.
Huomasin, että aivan puutarhani laidalla asustaa peuraemo pienen kilinsä kanssa. Vaikka ne käyvät syömässä kuunliljani ym  minusta on hauskaa, kun ne ovat pitäneet tätä turvapaikkanaan. Kili on pieni, pitkäjalkainen, mutta pinkoo aika vauhtia pakoon honteloilla kintuillaan. Se oli toissapäivänä päiväunilla pitkän ruohikon suojassa, satuin siitä tietämättä vahingossa menemään kottikärryineni liian lähelle sen piilopaikkaa ja se säntäsi juoksuun minkä koivistaan pääsi. Emoa ei näkynyt, mutta myöhemmin illalla näin ne yhdessä kuljeskelevan kaikessa rauhassa mökkitiellä ja emon haukkailevan sieltä täältä suuhunsa syötävää.

Det är länge sedan jag skrev något på svenska. Dels har jag varit bortrest på det finska fastlandet och där kommer jag mig inte för att tänka något på svenska. Men det kändes också nog riktigt konstigt ibland, när jag bara hörde finska runt omkring mig, bara behövde säga saker på finska, rätt och slätt.
Nu försöker jag komma i rätt gängor igen och så småningom börja skriva på svenska också.
- Jag märkte av en slump i förrgår, att jag har en liten rådjurskilling med sin mamma som granne  här på tomten. Jag råkade gå för nära gömställe där killingen låg siesta i det långa gräset och den rusade  iväg på sina stapplande långa ben. Jag var litet orolig för hur det gick med den, men såg senare på kvällen att den var ihop med mamman och de gick i lugn och ro och betade litet längre bort på tomten.

Kesäaamuna

Eilen satoi, tänään on aurinkoista ja puolipilvistä ja lämmintä lähes kaksikymmentä astetta.  Kun ulkona on kuivaa, ei voi olla menemättä ulos. Aamu oli tyyni ja sees kesäaamu. Aurinko paistoi.
Olen korjannut pois eilen sateen jälkeen niittämiäni heiniä.
Nyt tulin aamupuurolle ja pitämään pientä lepotaukoa. Kaksi tuntia yhteen menoon on riittävä työpassi.
Mansikoita, mustikoita ja kantarelleja kasvaa aivan nurkan takana. On mentävä astian kanssa poimimaan. Lapsenlapset poimivat mansikoita muutama päivä sitten.Joskus he pujottavat ne heinänkorteen ja nauttivat ne sitten siitä.
Tänä kesänä ei ole ollut paljon helteitä, joten uimassakaan ei olla käyty kovin paljoa, siis lapsenlapset. Itsekään en ole vielä heittänyt talviturkkia, jos tulee heitettyä ollenkaan tänä kesänä.
On tyyntä edelleen. Ja hiostavan lämmintä. Liekö ukkonen tulossa.
Näin  pieni tervehdys lukijoille  ja tervetuloa uusi lukija!

Eilinen kierros puutarhassa

Sadekuurot jatkuvat. Välillä tulee kuin kaatamalla vettä, sitten taas taukoaa. Mutta lämmintä on, 16 astetta varjon puolella ja lähes tyyntä. Siis tasaisen harmaata. Siksi tässä onkin aikaa vähän bloggailla. Otin kuvia eilen ulkoa. Panen niitä tänne sadepäivän piristykseksi.

Harjaneilikoita kasvaa vähän joka puolella ja monen värisiä. Nämä ovat asettuneet kasvihuoneen ovenpieleen ulkopuolelle kurkistelemaan. Sisällä on ruukuissa mustasilmäsusannaa ja tomaatteja. Tomaateilla on ollut aika-ajoin kuumaa ja vähän vettä niin että raakileita on tullut harvakseen ja ovat vielä aika pieniä. Mutta kyllä ne siitä virkistyvät vielä. Istutin enimmän osan ruukkuihin enkä suoraan penkkeihin, päähänpisto, joka nyt oli vähän huonoon aikaan osunut.

Ja vaaleanpunainen linja jatkuu. Pionit olivat vielä nupulla lähtiessäni matkalle, nyt ne ovat täydessä kukassa ja niin raskaita, että varret eivät jaksa niitä kannatella. Sade vielä painaa niit älas. Pitänee tukea ne.

Orvokit kurkkivat penkistään. Sade tekee niille vain hyvää.

Maariankello leviää itse minne haluaa. No jaa, tämän ehkä olen siirtänyt tähän terassin rapunpieleen. Kuten takana kasvavan lipstikan ja kurkistelee sieltä tummempana tuijakin.

Mäkitupakka (ruots. kungsljus) leviää myös minne haluaa, vähän joka puolelle. Voimakas keltainen kukanväri ei näy kovin hyvin tässä kukassa. Lupiinit alkavat jo olla loppuvaiheessa tältä kesältä. Sen sijaan sormustinkukat (taustalla ´) vielä kukoistavat.

Sade on kaatanut malvan kukat maata kohti.

Toivotan tervetulleeksi kukkapenkkiini tämän luonnossa villinäkin kasvavan peurankellon, joka on availemassa sinisiä kukkiaan tässä. Sen edessä kasvaa syysasteria, joka kukkii sitten joskus syksyllä pakkasiin asti sinisin kukin. Ja lipstikkaa on tässäkin, se on saanut kasvaa leikkaamatta ja kukinnot ylettyvät jo kahden metrin korkeuteen.

 Eilen oli lämminta ja aurinkoista. Tässä hopeapajun katveessa kasvaa kuunlilja (vaal. siniset kukat) ja keltainen alpi rintarinnan. Taustalla syysasteria.

Köynnöshortensiakin on ehtinyt jo kukkimaan, lähes kuihtumaan.

Ja luonnossa kasvavia lehdokkeja.

Lehdokkeja (niiden nimeä en ensin muistanut, sain apua fb:ssa) kasvaa aika paljon tässä lähialueella. Yritän suojella niitä ruohonleikkuriltani, että ne saisivat rauhassa levitä ja kasvaa. Ne ovat kämmekkäkasveja, jotka kuuluvat taas Orchidaceae-ryhmään eli ovat orkidearyhmään kuuluvia kasveja. Aikaisemmin olen kertonut mm soikkokaksikko-kasvista, jota täällä kasvaa, samaan ryhmään kuuluvana ja jota pyrin pitämään koskemattomana..

Keskikesää

Kaiken kaikkiaan kymmenen päivän poissa olo on niin pitkä aika, että pelkästään puutarhassa ehtii tapahtua paljon. Sormustinkukat ovat täydessä kukassa, päivänkakkarat jo lopettelevat kukintaansa, ruusut kukkivat, pionit samoin. Ja ruoho rehottaa. Tämä kesä on ollut erityisen otollinen kasvustolle, kun on ollut kosteaa ja suhtkoht sopivan lämmintä. Ei liian kuumaa eikä liian kylmää.

Varjoliljat kasvavat punasaarnen varjossa.

Villiruusutkin kukkivat.