söndag 30 september 2012

Syrikkä * Buddleja

Iloinen yllätys tänään mennessäni ulos, buddlejani kukkii! Ihanaa! Suomalainen nimi syrikkä, jonka nyt ensimmäsien kerran "kuulen", luen. Katsoin nimittäin kasvisanakirjasta. Sieltä ei muuta selvinnyt kuin että syrikkä (jokin laji) on talvenarka ja otettava sisälle talveksi. Tämän olen istuttanut maahan (siksiköhän sen kesti näin kauan ruveta kukkimaan, kun se on ollut ulkona) Mutta tämän annan olla ulkona kasvupaikallaan talven yli. Saa nähdä, miten käy. Jos se kuolee, on yritettävä uudestaan.
Olen koko kesän tätä odottanut. Näin, että nuppuja oli, mutta epäilin ehtivätkö kukkaan asti, kun näytti syksy etenevän niin kovaa vauhtia.
Helmi- maaliskuussa kylvin siemenet.Taimet istutin ulos kesäkuussa. Mutta se taitaakin olla pensas eikä ruohokasvi. Muistaakseni myös houkuttelee hyönteisiä ja perhosia. Jännittävää tämä puutarhaelämä!


Vanha agapanthukseni kuoli viime talvena, kun jätin sen kasvihuoneeseen talveksi. Pakkasia oli ja pitkä talvi. Sain kuitenkin siemeniä talteen. Nyt on kymmenkunta pikku agapanthusta eli sinisarjaa kasvamassa. Ne on vietävä talvehtimaan alamökkiin, jossa on viileää, mutta ei pakkasta.

Har alltid velat ha buddleja, nu har jag en som blommar ute i trädgården. Det var en stor glädje att se den gå i blom! Det har jag väntat på hela sommaren. Det var en lång process att få den dit. Tittade i växtlexikonet och till min förvåning och  överraskning fick jag veta, att åtminstone ed del av sorter är mycket köldkänsliga och måste tas in för vintern. Men jag tänker ha den här ute och hoppas, att den klarar sig. Agapantusen lämnade jag i växthuset över vintern och den tålde det inte utan var helt död på våren. Men jag tog vara på fröna så nu har jag ett tiotal agapantusplantor, som jag nu, klokare av erfarenheten, tar in för vintern. 

söndag 23 september 2012

Syksyä * Höst

Sateisesta aamusta on kehkeytynyt oikein miellyttävän mukava pilvipoutapäivä. Mittarissa on 12 astetta plussaa. Otin 18. pv ruskakuvia, olkoot ne  kuvituksena.
Edellisestä postauksesta on kulunut aikaa. Osaksi olen tietoisesti vähentänyt tietokoneella istumista, osaksi on kyllä ollut paljon muutakin ajateltavaa ja tehtävää, niin että bloggailu on jäänyt vähemmälle.
...Jatkan nyt  illemmalla. Hämärtämään rupeaa, vaikka kello ei ole seitsemääkään. Sadettakin on.  Niin paljon koleaa, että oli haettava puita sisään ja poltettava hellassa. Kenties vielä olohuoneen kaakeliuunissakin myöhemmin.
Ruskalta tämä näyttää. Vaahterat saavat värikkäät lehdet syksyisin.


Sananjalat ovat kellastuneet. Istuinryhmä saa vielä odottaa sisään ottamista. Tuolla olen  istunut maalaamassa muutaman kerran.
Viime aikojen kovat etelämyrskyt ovat nostaneet vettä niin, että laiturin viereiset kivet ovat peittyneet veden alle..
Ja lisää ruskan värejä.

Höstens färger syns tydligt på bilder, som jag tagit den 18. september. I dag är det nog mera grått. Regnigt och nu bara 10 grader varmt. Har hämtat in ved och eldat i köksspisen, senare kanske ännu i kakelugnen.
Det här är en bildhälsning, skriver senare mera. 

tisdag 4 september 2012

Amiraaleja *Amiraler

Syksyllä lentelevät nuoret amiraaliperhoset. Nämä liihottelivat omenapuun ympärillä välillä nauttien syysauringon lämmöstä, välillä maistellen mätää omenaa, jonka käynyt mehu on niiden herkkua Wikipedian mukaan. Ne kuulemma ovat hyviä lentäjiä, lentävät syksyllä etelään, missä niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä talven yli.
Kolme perhosta liihotteli omenapuussa. Samaan kuvaan en onnistunut niitä saamaan.
(Blogger ilmoittaa taas, että olisi ostettava lisätilaa valokuvien varastoimiseen. Siis ei lisäkuvia nyt. Täytyy katsoa, mitä on tehtävissä kuvien suhteen.)
Tänään on ollut kaunis, lämmin jopa aurinkoinen päivä. Siis ulkona tekemisen päivä.
*Unga amiralfjärilar fladdrar runt äppelträd, där det finns ett ruttet äppel. Helt enligt uppgifterna i Wikipedia där det sägs, att amiralerna gottar sig med ruttna äpplens jästa saft. Amiralen är en relativt stor fjäril med 5-6,5 cm mellan vingspetsarna.


 

söndag 2 september 2012

Syksyn keltaista Höstgult

Yht´äkkiä onkin syksy. Vielä viikko sitten oli vielä kesä, vaikka aamu-usvia alkoi olla. Tänään, vaikka taas aurinko paistaakin, on selvä syksyn tuntu ilmassa. Pari päivää on satanut vettä, sekin on viilentänyt ilmaa ja lisännyt syksyn tunnelmaa. Tuskin enää kukaan viitsii ajatellakaan uimassa käymistä.
Kylässä käyneet vieraat toivat tällaisen sievän kukka-asetelman, jota olen saanut ihailla nyt jo kiitettävän kauan.
Syksyn kukkaväri puutarhassa on ilman muuta keltainen. Samettikukat eivät ole piitanneet juurikaan sateesta, päin vastoin, ne rehottavat hienompina kuin koskaan.
Ja kultapallot saavat uskomaan, että aurinko paistaa, kun ne loistavat ihanan keltaisen värisinä.
 
Keltaisia ovat kehäkukatkin.
Poikkeuksena keltaisesta ovat punahatut...
... ja päivänkakkarat siellä täällä. Aikaisemmin kesällä katkaisin kaikki kuihtuneet kakkarat pois.
Jaha, bloggerin mielestä kuvat riittävät, sillä nyt se ei suostu lisäämään yhtään kuvaa enää tähän postaukseen. Olisin vielä halunnut mukaan kuvan pihlajanmarjoista, jotka enemmän kuin ehkä mikään viestii syksyn saapumisesta.
Onnistuikin se. Tarkkasilmäinen havaitsee, että varaston ovi on saanut uuden värin. Tai värin, aikaisemmin se oli puunvärinen.
Höstens färg i trädgården är nog gul, alldeles som det är också på våren. Tagetes, guldbollar, ringblommor lyser gula. Rödhatten ger extra inslag på färgkartan. Rönnbären skickar ut höstens signaler...Förrådet ståtar med dörrar, som fått färg på sig.